Lähes kaikki muut osat, kuten moottori ja sen suojus, laskutelineet, siipituet, peräsimet, Vickers kk ja koko ohjaamon sisustus ovat Rodenin Nieuport 27 -sarjasta, joko sellaisenaa tai hieman modifioituna. Siiven päälle asennettu Lewis Mk. 1 on ylimääräinen osa A Modelin Nieuport 16 -paketista. Myös Lewiksen telineestä osa on samasta sarjasta, osa on skrätsätty.

Ihan oikean Nieuport 17:n näköinen ei mallistani tullut, mutta paljon tarkempi kuitenkin, kuin pelkillä HobbyCraft/Academy -osilla. Varsinkin moottorin suojus on muodoltaan parempi. Suojuksen saumat piti siirtää sivuilta ylös ja sisustaa piti hioa pois varsin paljon, ennen kuin Rodenin moottorin sai mahtumaan sisään. Academyn runkoa piti pikkuisen kaventaa nokasta, että moottorisuojus istui eteen. Myös pohjan pakokaasusyvennystä varten piti leikata kolo. Itse syvennys tuli mukavasti erillisenä osana Rodenin sarjassa ja sen sai aseteltua paikoilleen aika helposti.

Pahiten mallissani ovat pielessä nokkaan kiinnittyvät siipituet. Niidenhän pitäisi tulla tuohon nokan sivun punokseen asti ja etummaisten myös moottorisuojuksen takareunaan.

Academyn paketissa oli toinenkin optio ranskalaiselle, vuonna 1916 lentäneelle koneelle. Tuohon legendaarisen Escadrille N3:n Réné Dormén koneeseen olisi kuitenkin pitänyt väsätä yläsiipeen läpinäkyvä sellofaani-ikkuna, joten valitsin Lufberyn koneen ihan mielelläni. Rungon ja peräsimen siirtokuvat kelpasivat hyvin Academyn omalta arkilta, mutta arkin tajoamat siipien kansallisuustunnukset olivat liian pienet ja niiden sininen värikin lähinnä brittien käyttämää tummaa sävyä. Päätin käyttää Rodenin raundeleita siivissä, vaikka niiden laatu huolettikin. Tällä kertaa ne menivät kuitenkin lähes ongelmitta paikoilleen. Aivan oikeanlaiset eivät Rodeninkaan raundelit ole varhaiseen Nieuport 17:ään. Vuonna 1916 oli keskustan sininen pallo isompi.